Seili

Luonnonkaunis Seilin saari on historialtaan ja sijainniltaan Saaristomeren upeimpia kohteita. Saari sijaitsee Airiston selän eteläosassa noin 30 kilometrin merimatkan päässä Turusta Nauvon kunnassa.
Pysyvän asutuksen vuoksi Seili on kaikkina vuodenaikoina yhteysalusliikenteen piirissä, kelirikkoaikoja lukuun ottamatta. Kesävieraille ja matkustavaisille yhteysalus Linta tarjoaa useita vuoroja saareen päivittäin sekä Nauvosta että Rymättylästä.
Turusta myös tehdään Seilille opastettuja reissuja.

venesatama

Olin päivän reissussa Seilin saarella Rymättylästä yhteysaluksella kesällä -10. Haluan Seilin tuoda näin jälkeenpäin blogiini, koska saari on kaunis sekä saarella on synkkä historia.On häkellyttävää löytää maailman kauneimman saariston, yhden saaren hiekkakumpuun kätkettyinä, niin monia järkyttäviä ihmiskohtaloita.

1600-1700 luvuilla Seilin saarelle "ohjattiin hoitoon" lepraan sairastuneita ihmisiä. Heille suotiin meno, mutta ei paluuta. Spitaalia sairastavat ihmispolot saapuivat saarelle mukanaan laudat ruumisarkkuun ja 20 taaleria ylläpitoon. Spitaaliset lähetettiin elämään elämäänsä kuolemaan saakka nykyisen Nauvon saaristokunnan yhdelle saarelle, siis Seiliin.

viinatehdas

Laitamyötäisessä saarelle saapuneet "pitaaliset" olivat pian täydessä seilissä. Yhteisöllä oli nimittäin lupa polttaa viinaa. Jumalan sanan ja lähdeveden lisäksi pontikka oli kolmas lääke. Lääkäriä ei saarella ollut, kaksi pappia vastasi hoidosta.

                                          " hoito-ohje "

Kuvaava sanonta syntyi tylyissä olosuhteissa. Spitaaliset olivat usein viinoistaan niin poskettomassa umpitunnelissa, että lääkitystä piti ruveta kontrolloimaan. Huutoa, tappelua ja hölmöilyä oli enemmän kuin viinasta saatavaa parannusta. Myöhemmin potilaat saivat kyllä haluamansa määrän saaripolttoista, mutta vain tilanhoitajan valvoessa lääkkeen nauttimista.Tilanne oli säilyneen tiedon mukaan hallinnassa jonkin aikaa. Kohta örvellettiin taas täydessä seilissä.

seilin puukirkko

Askeettisen puukirkon takana olevaan hiekkarinteeseen ilmestyi myös parantumattomina mielisairaina kuolleitten kansalaisten hautakumpuja. Surulliselle saarelle ryhdyttiin 1800-luvulla piilottamaan myös mielisairaita henkilöitä, myöhemmin vain mieleltään sairaita naisia.

risti kalmistosta

Viimeinen spitaalinen haudattiin jo 1785, kokonaisluvuksi saatiin 663 ruumista. Viimeinen mielisairas saaren hoidokki sai ristin kummulleen vasta 1965.

Tänään Seili elää tieteestä. Saaren rakennukset on korjattu Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen tutkijoiden ja opiskelijoiden käyttöön. Saaren huiman kauniit niityt ovat tutkijoiden sarkaa. Harvinaisia kasveja innoissaan kerännyt tomppelituristi on kasvitieteilijälle harmittava vieras.